Kirje 1922-5-26, Kotona

Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Juuri lähti Frans Kampsula. Hän tahtoi kenkärahaa, ei pieksuja varten, vaan patiinit kuuluisi pitävän saada. En tietysti antanut hänelle, sillä hän oli sanonut Kivipellolle, että hän lähtee heti pois, jos vain ei saa rahaa. Nyt pyysin ottamaan Kivipellon sen uuden puvun talteen niin kauaksi kun tulet. Kivipelto on jo osan Ryönästäkin kylvänyt.Taas sataa. Lauantaina meillä porsi taaskin 12 porsasta, vaan emä tuli sairaaksi ja makasi 2 porsasta, kun emme sitä huomanneet heti. Nyt siellä istuu aina joku karsinassa. Käyn minäkin siellä myötäänsä. Nyt sillä on kova kuume. Annoimme sille lääkettäkin ja pesimme sen. Taas se pani maata ja porsaat teuhaavat syönnin hommassa. Woi kun tulisivat ennalleen. Kun Katri tulee postista, menen sinne, sillä se niin huolettaa.
Kiitos kirjeestäsi. Saa nähdä miten siellä isän käypi. Woi kun tulisi kotiin kuolemaan. Menen nukkumaan, sillä heti lähdettyäsi tulivat toiset tuumat ja väsymys kai johtuu siitä. Hyvää yötä.
Perjantaiaamu. On kylmä kolea ilma. Siasta on kuume pois, vaan maito on vähissä ja porsaat olivat levottomia. Kivipelto sanoi kuulleensa, että Kampsula aikoo pois rakennukselta, jos vain ei nosteta palkkaa. Tietysti minä en voi sitä tehdä. Kivipelto sanoi, että se on ahkera mies ja kiittää sitä. Kirjoitin sille kiertokoulun opettajalle, että hän ottaa tuomamiehen sieltä maksua vastaan. Lopetan. Lämpöinen tervehdys omaltasi”