Kirje 1922-9-20, Helsinki

Rakkaimpani! ”Muistin tänään, että huomenna on yksi kärsimyksiesi ja riemujemme vuosipäiviä, jolloin kivulla olet synnyttänyt rakkaan Kerttumme, Jumala suokoon hänelle siunauksensa. Kiitos myös sinulle tästä lahjasta. Lähetin Kertulle kortin.Nyt olen vasta saanut Haikolan Martalta suoran tunnusteen kun lähetin Elselle 1500 mk ja ilmoitin sitten antavani Martalle, kun antaa tuon todistuksen. Hän lähetti heti ja tänään panin hänellekin rahat. Siis se asia on vihdoinkin selvä. Olen kuulustellut vähän työnjohtajien palkkoja ja melkein toivon, että Toivonen tarjoukseni hylkää, sillä onhan siinäkin paljon toivomista.
Tapasin täällä tänään rovastin. Kyllä hän on jo poloinen. Saatin hänet lapsiensa luo. Hän toi terveisiä, kun sanoi olleensa maanantaina meillä. Koetan nyt päästä perjantaina lähtemään kotiin, vaikka en vielä ole varma pääsystäni. Perjantain istunto ei lopu tosin kello 6, vaan pyydän varapuhemiehiä jatkamaan. Hallituskysymyksen pelkään myös vaikeuttavan lähtöä. Kaiketi lauantaina kulkee autoja, että pääsen nopeammin luoksenne, enkä uskalla hevostakaan tilata. Waraahan hevonen kello 2 kotiin, että tulee vastaan ellei satu kyytiä. Soitan silloin ja sovitaan menenkö Mehtälään. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”