Kirje 1922-9-30, Kotona

Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Niinhän arvasin tuli 4 riihtä vielä niitä heinänsiemeniä ja se pantiin vasta tänä aamuna, kun käytiin kaurat hakemassa ja perunamaat kynnettiin ja otettiin hiukan turnestakin. Niistä putkista juuri ilmoitettiin Pohjanpellolta, että ne ovat tulleet. Ja nyt ensi viikolla saadaan ruveta niitä laittamaan. Mehtälän töistä tiedän näin. Siellä on ollut riihessä Ransu ja aina yhtenä Tohverin Matti ja Leskinen. Mantere on aurannut ja Mikko tuntui menneen kotiinsa teettämään kenkiään jo torstaina eikä ole vielä tullut takaisin. Leskinen on tänään aurannut. Ryönä ja haka ovat auratut. Nyt he auraavat Takanevalla. Karjaa emme aio enää viedä Mehtälään enemmälti, kun on rapakkoa niin paljon ja yöpaikat Mehtälässä ahtaat. Nyt ovat käyttäneet lehmiä Joella. Siellä on ruokaa, kun saavat pitää laajemmalla, ei kuitenkaan niillä uusilla kedoilla. Nyt tänä pyhänä viedään karja maantien taka kauravainioon, kun Iisakki korjasi sen aidan ruisvainioon. Kyllä se on vielä huonoa tuo meijeristä tulo. Nuo suuremmat talot meinaa heittää pois ja aivan yleisiä huhuja kuuluu, ettei siellä kannata käyttää, kun maitokin menee eikä hintaakaan tule lisää. Kyllä se juustola oli kurja paikka ja se sikala, kun ei parsista ollut menestystä. Lähetän tämän maitotilimme, että näet miten meillä oli elokuussa vielä maitoa, kun syötöt olivat paremmat.Tätä kirjoitan lauantai-iltana perikamarissa raasun paisteella saunasta tultua. Katrikin nukkuu jo. Minä odotan postia, kun Nisula aikoi sen tuoda. Ilma tuntuu niin kylmältä, joten ymmärtää, että kylmä talvi on tulossa. – Nisula toi postin. Kiitos kirjeestäsi. Työnjohtaja oli ajattelevampi, eikä Mehtälästä palattuakaan tullut puhumaan töistä. Nämä tiedot töistä sain Leskiseltä imetyksi. Kyllä kaikki tuntuu niin sekavalta, tuo talven tulo kaikkine mullistuksineen, mutta minä en ajattele yhtään etemmäksi kuin yhden päivän ja siinä vahvassa uskossa, että kaikki menee hyvin turvaammehan aina Korkeimman suureen ja viisaaseen johtoon. Kaikkihan on aina mennyt niin ihmeellisesti ja Hänen johdossaan. Kaivaten omasi”