Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi ja rahasta. Takanevalle ei ole menty auraamaan eikä vielä traktorilla Korpihaallekaan. Tammalaa on koetettu saada kuntoon. Työnjohtaja tuumasi, että se tulee hyvinkin omalla väellä ensi viikolla. Öljyäkin sanoivat tulleen osuuskauppaan, joten saamme käyttää traktoriakin. Karjakko Maikki kävi puhumassa niistä lypsinämpäreistä, saisi tuoda 3 lisää ja sitten semmoinen lukko sonnin tankoon, sillä ei hän sanonut voivansa käsitellä Jaskaa ilman tankoa. Koetetaan nyt antaa kaikkea hänelle, mikä ei ole mahdotonta. Tänään pitäisi tulla Mehtälästä pois, vaan sataa niin kovasti. Kyllä minusta tuntuisi mahdottomalta, ettet tulisi käymään kotonaLauantaiaamu. Illalla tuli neiti Saikkonen tänne ja heti oli Huttunen sanonut, että on mahdotonta tulla toimeen tämmöisessä paikassa. Ei mitenkään hän voi tehdä työtä näin pahasessa navetassa. Eikä hän voi syödä tämmöistä ruokaakaan, sillä hän on tottunut toisenlaiseen ruokaan. Tosin on hän syönyt vielä keittiössä. Tämmöinen ihminen on kaikkein hirvein otus maataloushommissa. On väärin lähteä etelästä pohjolaan. Kakkien silmissä näen vain nyt uhmaa. Tietäähän sen, kun tulee hovielämästä näin alhaiseen, ja tämmöisellä vedelläkin täällä tehdään pyykkiä. Minun hyvät vaatteeni menee pilalle, enkä voi silloin siististi pukeutuakaan. Näin hän puhuu. Kuulin jo, että tämä hänen uhmansa on jo levitetty kylälle, siis päätin, että puhelen heti itselleen. Kysyin, mitenköhän se on neiti, kun kylällä kiertää semmoinen huhu, että lähdette heti pois. Tämän pidän pahana. En ole kylällä puhunut mitään. Minkä näin suurelle väelle puhun, se on silloin puhuttu kylällä, sillä tämmöinen ristiriita on hauska kertoa heti ensimmäiselle vastaantulijalle. Sitten hän sanoi, ellei joku muutos tule lannan kantoon, niin en voi olla, mutta voinhan olla pari kuukautta, että saatte uuden karjakon. Sanoin, että se on nyt vaikea saada, ja että etelästä ei pitäisi ottaa karjakkoa, sillä he eivät tee työtä. Sen olen kuullut niin monen sanovan. Minä olen tehnyt työtä. Siitä olen saanut todistuksen. Sen uskon, sillä ei mieheni ole valinnut karjakkoa ilman suositusta ja kiitosta. Ja se kuva, jonka mieheni loi neidistä, se oli hyvä ja näin suuri pettymyskö tuli? Minä nyt puhuttelen ministeriä ensin, mitä muutoksia tapahtuu ja sitten teen lopullisen päätökseni. Neiti Saikkosella oli semmoinen käsitys, ettei tästä taida tulla täällä olijaa, sillä kun vesikin pitäisi muuttua ennen kuin hän saattaa pyykkinsä pestä. Kysyi tietäsikö hän jotain irtonaista karjakkoa, jos hän lähtee pois. Hän kertoi yhden tarkastusyhdistyksen loppuvan ja jos hän ei vielä ole ottanut paikkaa niin hän uskaltaisi suosittaa. Hän on pohjanmaan oloihin tottunut. Päätimme, että kun tulet kotiin, niin rupeamme neuvottelemaan Saikkosen kanssa.
On niin vaikea lähettää tätä kirjettä lisäpainoksi, vaan en voi nyt yksin selviytyä, ellen kerro Sinulle seikkaperäisesti kaikkea. Nyt täällä alkaa kylmätä. Saa nähdä miten Tammalan käy. Kaikki tuntuu menevän miten sattuu, kun aina sataa ja sitten heti ankarasti kylmää. Tiet ovat menneet kovin huonoiksi lannan ajossa, joten sekin on ankara rääkki hevosille.
Katri, Anni ja Martta menivät pois. Alli ei lähtenyt, sanoi olevansa niin kauan kuin karjakkokin. On niin vaikea ottaa vastaan uusia tyttöjä, kun on jarru vastaanottamassa. Kaikki on tarpeeseen. Kaiken otan nöyrästi vastaan Korkeimman kädestä. hän kaiken johtaa niin raskasta kuin se on kaiketi ymmärtää. Sitä vain toivon, että tässä aallokossa näkisimme Hänen johdatuksen. Sinua niin hartaasti odottava omasi”