Kirje 1923-10-30, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kyllä minua hirvittää nuo sinun kärsimyksesi ja koetan tulla sinne niin pian kuin voin. Torstaina palaan Turusta ja luultavasti lähden torstai-iltana kotiin, vaikka perjantaina olisi eduskunnan istunto. Siten voin edes olla lauantain ja sunnuntain kotona.Huttusen lie toimittanut tielle. Kyllä tämä oli taas uusi elämänkokemus. Ellei se keskiviikkona ole mennyt, niin voit lähettää sen minua noutamamiehen kanssa asemalle tai menettele miten tahdot, sillä en katso edes oikeaksi antaa sinulle ohjeita, kun saat kaiken yksin kantaa. Minusta olisi onnellisinta, jos Esteri voisi tulla. Pidä vain Elsaa ja Almaa niin ei tule äkkinäistä hätää. Siihen mennessä tulen minäkin. En nyt erikoista muista. Ämpärit panin jo tulemaan. Sitä lukkoa ei saa mistään. Muut toiveesi täyttänee Wieno. Toivotan voimia koettelemuksillesi. Enempäähän en nyt voi. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”
”Isä käski sanoa, että perjantaina saa tulla hevonen noutamaan Wieno”