Kirje 1923-11-13, Nivala
Nivala 13/XI 23 Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Tytöt täällä ovat tyytyväisinä ja kiltteinä. Karjakosta emme ole puhuneet mitään. Ilmoitin heille ettei Saikkonen tule aivan heti. Onhan se vaikea kunnioittaa tyttöjen tuota Nannia, kun hän ei tiedä mitään puhtaudestakaan, että hän voisi järjestelmällisesti noudattaa sitä ja vaatia. Itse töissään hän hyvä. Kaurat saatiin meidänkin puiduksi. Perkiön Matti tulee, vaan en huoli häntä ennen kuin lääkäri tutkii, onko hän terve. Syrjälän Rikku oli sanonut, että hänkin rupeaisi meille rengiksi. Hän on nyt Jaakolassa kasakkana. Lähetän Ransun sitä kysymään.Luulen että pian soljumme tavalliseen käyntiin. Otto Harjukin oli kysynyt halonhakkuuta. Annetaanko hakkuuta vai ei. Se Niemelän Heikin renki on pitkä mies ja Weikko sanoi, että se näyttää hyvältä ainakin alussa. Heikki ei ollut pystynyt antamaan hänelle palkkaansa toista tuhatta oli jäänyt sinne. Tietysti hän maksaa kun jaksaa. En luvannut tälle pojalle kuin 200 mk kuussa. Luulen, että se on vähän jos miehenä pysyy.
Torstaina lähden käväsemään lasten luona. On tosin kova keli vaan tuntuu, etten jaksa olla pois heidän luotaan. Kyllä tuo meidän sonniasia kiusaa. Yhden päivän kiusasimme molempia sonneja vaan ei kumpikaan astunut. Tietysti on liikunnan puute. Panimme Jaskan aitaukseen, mutta sitä ei pidä aidat. Lippari ei myöskään pysynyt aitauksessa. Lämpöinen tervehdys omaltasi”