Helsinki 17/XI 23 Rakkaimpani! ”En ole saanut kirjettä siltä karjakolta, joten täytyy laittaa ilmoitus lehtiin. Rengin ottonne ei oikein miellytä sen tähden, että Toivolle on luvattu vain 3200 mk ja kokemattomalle Wäinölle 3600 mk, jonka tapoja emme tunne. Teimme erehdyksen siinä, ettemme pitäneet kiinni entisistä. Mutta jos olette luvanneet, niin pidätte puheenne. Toivolle voisi luvata 3500 mk ja kahdet kengät, mutta voitte pitää kasakoita, jos hänkään ei miellytä. Sinun pitäisi sanoa Toivolle, että olet huomannut mukautumista semmoisiin, jotka aikaa tappavat ja sen tähden varotat nyt, jos uudelle taipaleelle lähdet. Arvelit vähäksi a 200 mk /kk sille Niemelän rengille, mutta ei näin pyhäsien kuukausien aikaan voi juuri enempää maksaa semmoisille miehille kuin 10 mk päivältä. Ei minusta Toivollekaan voi maksaa kuin 10 mk päivältä. Sitä ajattelin palkaksi myös Iivarille. Paras olisi ollut ottaa Toivo ja Thedorikin sillä kaupalla, että olisi nähnyt tavat ja lahjat. Ihme olisi, jos Toivo semmoisessa kodissa olisi tottunut mieheksi. Otto Harjun halonhakkuusta en oikein välitä, mutta jos hän haluaa velkansa hakkaamalla maksaa niin emme maksa kuin 25 mk syleltä. Ne liminkalaiset tahtovat takaisin rahansa niistä rukiista. Saa nähdä miten sovin heidän kanssa. Minä maksaisin puolet. Onhan niitä harmia, mutta kaikessa koulaantuu ihminen. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”