Kirje 1923-5-15, Helsinki
Rakkaimpani! ”Yliopiston rehtori soitti minulle aamulla ja sanoi Wienon pääsyn varmaksi. Ainetta sanoi kaikkein heikoimmaksi, mutta kumminkin voi senkin hyväksyä. Kiitettävästi ei ole mennyt mikään. Sähkötin heti Wienolle, sillä hän pelkää yhä. Toisista en saanut vielä tietoja.Huomenna on minun suuri päiväni, joka voi päättyä kunniaan tai häpeään, sillä välimuotoja ei liene ihmisillä arvostuksissaan ole. Kaikki on kumminkin ohi, kun tämän saat. Levollinen olen ja silloinhan ei ole hätää. Terve näkemiin Kyöstisi”