Kirje 1923-5-5, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kuten eilen kirjoitin olen ollut hyvin kahdella vaiheilla Weikon kutsumisen suhteen. Kumminkin nyt sähkötin, että nyt saa tulla jos haluaa, sillä hyvähän olisi tuokin taito. Lisäksi ei aika ole nyt kovin kiireellinen, kun pellolle ei jouduta. Jätän asian teidän ratkaisuunne, sillä ainoat kurssit ei ole tänä kesänä. Perttula saa tulla tänne suojeluskuntajuhlille, vaan asumaan minun luo ei hän pääse. Weikon tietysti voin ottaa luokseni.Minulle tulee vaikeita tehtäviä, sillä minun ”presidenttinä” täytyy vastaanottaa tuo paraati ja samalla on uusien lippujen vihkiäiset, jotka luovutan samassa ominaisuudessa joukko-osastoille. Myös Snellmannin patsaanpaljastus jäi tehtäväkseni. Kirjoitan huomenna enempi.
Karhin olen tilannut mutta laittakaa kuntoon kaikki. Kuoroviikoksi on sinun otettava avuksesi aina yksi harjoittelija. Kaurat on nyt lajiteltava heti kaikki, että saatte karjalle väkirehua, jota täytyy antaa. Ylivieskan osuuskaupassa olisi rouheita a 2.55 kg, mutta ei oikein kannattaisi nykyisellä maidon hinnalla syöttää.
Raha-asioista, maanostosta ym. kirjoitan huomenna. Kuten sanoin, niin salvutöihin ei oteta syrjästä, vaan saa Iisakki opettaa poikia. Myllyyn täytynee ottaa se Eemeli, mutta apuna pidetään omia poikia. Huomenna kirjoitan myös Perttulalle. Lehmiä tuli mielestäni Mehtälään liikaa, kun tulee noin 5 henkeä kohden. Mutta ehkä on niin paras, kun väkeä tulee sinne pian lisää. Enempää en ehdi. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”