Kirje 1923-8-11, Helsinki

Rakkaimpani! ”Oikein tuntuu ihmeelliseltä, että saitte heinän niin pian tehdyksi. Mutta kyllä saalis on verrattain pieni Takanevalla. Nyt on ensimmäisenä tehtävä kylvö. Puhdistakaa uudelleen siemenet, sillä niissä on laukkoa. Siementä saisit myydä 240 markalla hehdon. Siis a 3:45 kilo, jos se menekkiä lisää. Rahan saanti on nyt vaikeaa, ja pitää sillä ottaa millä saa. Sitten saisitte tarkastaa onko semmoisia kevättoukoja, jotka olisi paras niittää rehuiksi. Tämän tarkastuksen tahtoisin minä tehdä, sillä arvaan sen teille kovin vaikeaksi. Uskon kumminkin, että joukossa on semmoisia, joiden kypsymisestä ei ole toivoa. Ja silloin olisi paras aikanaan panna seipäille, niin saisi hyvää rehua. Mm. luulen Pussinperässä olevan semmoista kauraa. Kun nyt saatte kylvön tehdyksi, niin tarkastakaa Kivipellon kanssa näitä ja raivatkaa pois syyshuolien tieltä. Tätä varten voisitte pitää parhaimpia työmiehiä. Silloin tulee myös ojien puhdistusta Pussinperässä, sillä sinne ei Paavo sovi. Takanevan ringillä on myös kuokkatyötä. Siihen Takanevan rukiin viereen pitää panna tilapäistä aitaa, että voi kuljettaa eläimiä. Sekin olisi ennen leikkoa tehtävä. Kaikkialle rukiin maille kylvetään sitten myös timotein siemen, mutta vaan puolen verta kuin tavallisesti, sillä keväällä apilan kanssa kylvetään lisää. Lieneekö Hankkija lähettänyt luujauhoja, kun kehotin.Poliittinen ilmapiiri on oikkuinen. Porvarilliset ylistävät hallitusta kommunistien pidättämisen suhteen, vaan kun me osoitimme itsenäisyyttämme ja ehdotimme jo 5 kärsineelle armahdusta, niin muuttui ääni parjaukseksi. Kovin minua inhoittikin se kiitos, sillä onhan aina surullista vangituttaa ihmisiä. Paljon paremmin kestän tämän moitteen, vaikka sättivät minuakin, mutta puhumaan he eivät saa minua. Ellemme tätä tehneet, niin porvaristo olisi tullut hallitukseen ja meistä olisi tullut pitkäaikainen hallitus, mutta sittenkään en heidän suukkosista välitä, koska olen menettelyyn nähden kommunistienkin suhteen hieman toista mieltä. Jos minä lujasti vastoin enemmistöä pakotin toverini seuraamaan vaistojani, niin meillä olisi vahva asema. Minä nimittäin tahdoin päätoimikunnan ja arkistot esiin ja sitten, jos syytä ilmenee niin jatketaan. Älkää olko vähääkään tähteni levottomia. Ei minulle mitään oikeuksellista tapahdu, eikä ne ihmiset minulle vihaisia ole. Minä olen aivan tyyni, kun olen saanut enempi nukkua. Täytyy rientää asemalle. Sydämelliset terveiset teille Isältä”