Kirje 1923-8-31, Kotona

Rakkaimpani! ”Täällä on yhä sateista ja lämmintä. Miehet eivät ole vielä saaneet sitä ojaa luoduksi ja Arvi niitellyt niitä pyörtänöitä ja Assinen on ollut niitä kokoilemassa ja tytöt mitä ovat kerenneet. Toivo rupeaa nyt vetämään sahanmuhia Jyrkän myllyltä, sillä ei ole mitään rehua panna lehmien alle. Sikojenkin jo pitäisi olla sisällä vaan ei ole rehuja niin paljon, kun ne tarvitsevat. Pitäisiköhän niitä karsinoitten lattioita laittaa vietommiksi, ettei kosteus olisi niissä niin suuri. työnjohtaja menee tänään Mantilaan auraamaan. Mannikin on aurannut vaikka esitin, että pannaan Assinen auraamaan. Muuraria emme ole vielä tietoon saaneet. Ne muurin kuoret ovat metrin matalammat kuin meidän muurit. täytyyköhän tilata Haapajärveltä siltä tekijältä itseltään.Lapset menivät. Woi, miten ne tuntuivat turvattomilta, kun Wieno ei ollut mukana, vaan uskon, että he yhteisesti koettavat etsiä entistä kurssia. Rahaa en ole vieläkään saanut. Koetan tänään meijeritilin, sillä Kivipeltokin oli laittanut terveiset, että Mehtälään lähettää tuhat markkaa. Työmiehiä kauppaa työhön. On se kurja noiden suuriperheisten työmiesten kanssa, kun ei ole mitään tienestiä. En kirjoita enempää, kun posti jättää. Tuntuu omituiselta tämä johto, kun saatiin vähän aikaa olla isän johdossa. Lämpöinen tervehdys omaltasi”