Kirje 1923-8-6, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi ja rahasta. Woi miksi teidän täytyi ryhtyä noihin tekoihin ja aina vain miksi? Sanon niin kuin Rämö juuret ja oksat kauaskantoinen on tämä teko. Wapisen tämän edessä. Oliko nyt teidän juuri pakko tämä tehdä. Oliko heidän toimintansa jo niin räikeä, ettette voineet sitä siirtää siihenkään asti, kun uusi hallitus tulee. Ymmärrän ette voineet sillä johto on Warkaudessa. Seison niin monine kysymyksineni näiden tekojen edessä. Mutta se on varma, että toisin ette voineet tehdä, sillä uskon, että sen teitte, mitä ihmisjärki voi. Mutta koetitteko nousta ihmiskohtalojen ohjaajan luo nöyrin mielin pyytämään Hänen ohjaustaan. Mitä seuraa nyt. Ettehän voi millään laskea heitä vapauteen sehän olisi vain heidän härnäämistään ja kiihottamista. Ja mikä on sitten rangaistus? Pyydetään Jumalalta ohjausta ja kansojen Kaitsijalta apua, ettei valtioparkamme haaksirikkoudu näissä kamalissa salakareissa, vaan selviytyisitte onnellisesti. Voisitte perustuksia myöten hävittää nuo kurjat vaanivat viholliset, etteivät enää pystyisi tekemään tätä myyrän työtä. Onko ihmisellä tätä voimaa. Eikö tämä kurja liike ole niin laaja ja syvä, ettei hetkessä sitä hävitetä. Korkein teitä suojatkoon ja antakoon järkeä toimia kansamme onneksi. Niin pelolla suhtautuva omasi”