Kirje 1924-1-17, Nivala
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Asiat kulkevat määrättyä rataansa. Kaiken pitää palvella Hänen hyviä tarkoituksiaan.Täällä me menemme aivan hyvin. Nyt on säiliö vettä täynnä. Niskalan isäntä oli kengittämässä hevosia. Wierimaan seppä oli takomassa Jaskalle sen lukon tankoon työnjohtajan neuvon mukaan. Väkirehuja olemme antaneet lehmille, säkki piisaa kahdeksi päiväksi ja maito alkoi heti lisääntyä. Lehmät eivät osanneet niitä kuivina syödä, vaan kun kastelimme vedellä, niin rupesivat heti syömään. Nyt kun saisimme vain tarmokkaan karjakon. Olimme harjoittelijoiden kanssa vähän vastakkain tai etupäässä Niemisen kanssa. Hän muistutti, ettei ole johtajaa. Sanoin Saikkonen oli ja tiedän varmaan, miten hän käski tehdä, jos vain tahdotte niin tehdä, vai oletteko te semmoisia ihmisiä, että aina pitää olla vahti selän takana tehdäksenne työt oikein. Heti alkoi tulla näkyviin navetassa, että tarkoitus oli ymmärretty. Tähän asti olen yhtynyt aina valittamaan, kun se karjakko ei tule, vai pitääköhän siitä tulla loppu.
Niin Sinä tulet nyt kotiin. Tule lepuuttamaan hermojasi. Tuntuu se niin hyvältä. Näin oli parhain. Jumala Sinua suojatkoon Omasi”