Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Tänään mennään Iskulla viemään asemalle ruokatavaraa lapsille. He sanoivat perunoidenkin olevan kaikki. Miehet puskevat joella ja Weikko on yhä auraamassa, sillä traktori ei ole tahtonut toimia. On sitä Ransukin käynyt tarkastamassa, vaan eipä se oikein korjaantunut sittenkään. Joella kait tuleekin pian työt tehdyksi. Tamminen sanoi, että tänään aukovat sitä pappilan rajaojaa. Kivipelto kävi sunnuntaina ja tuumasi, että tiistaiaamuna tuodaan hevoset. Nyt lähetämme miehiäkin sinne lisää.Karjakon hampaat ovat niin kipeät, että täytyi käydä lääkärissäkin, sillä koko kasvot olivat ajettuneet. Se Mantilan karjakko ei ole vielä mihinkään ruvennut ja pitäisivät sijoillaan, jos vain olis, vaan hän ei ollut aikonut enää olla paikoillaan. Käskin Stenrothin emännän häntä kysyä, eikö hän tulisi meille. Saa nähdä, mitä hän vastaa. On niin vaikea kiusata sitä Lailaakin, kun on niin vastahakoista se tulo.
Emme ole vielä myyneet niitä rukiitakaan, kun minusta näyttää, että ulkolainen vilja nousee, niin eikö se koske myöskin tähän kotimaiseen. 2:30 kuului Juhola nyt antavan. Meille hän tietysti maksaa 2:40. Stenbäck kuului myyneen Kärelammelle 2:40 ja arveli, että sekin oli liian vähän.
Stenbäck kävi hakemassa kirkollismaksun ja sitäkin meni 483:75 mk. Kyllä jokainen osaa nyppiä tuota meidän pienoista kassaa. Tuominen juuri pistäytyi suunnittelemassa töitä. Hän arveli, että huomenna pääsevät Joelta. Weikko sanoi Korpihaan tulleen nurin ja nyt menee traktorilla joelle auttamaan. Samalla hän sanoi antavansa vastauksen sinun kysymykseesi huomenaamulla. Minusta näytti, että hän rupeaa meille. Kyllä minua suututti se palkan lisä, oikein tuntuu ikävältä semmoinen piirre luonteessa. Täytyy kiiruhtaa panemaan lapsille evästä pussiin. Kaivaten omasi”