Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kun lapset ovat kirjoittaneet, niin olen minä laiminlyönyt, vaikka olenkin saanut pari kirjettä sinulta. Sepä on tosi valitettavaa, että se Niemelän Heikki on taas pulassa. Me olemme hänelle maksavia 4500 mk. Lähetän täältä 3000 mk ja ota 1500 mk meijeritilistä joulukuun 1 pv, joka on sovittu maksupäivä. Korkoa ei hänelle mene, sillä olen sen etu käteen maksanut, vaan päinvastoin olisin saapa koron 500 markasta, jonka olen ennen aikojani maksanut. Mutta asiassa on vielä yksi ikävä puoli. Heikki on antanut vekselin veloistaan osuuskauppaan ja minä lupasin sen maksaa. Minun pitää kirjoittaa Juholalle, ettei tule sekaannusta. Missään vastuussa en ole sinne Heikin veloista. Saat sanoa Heikille, että meijeritilistä jätät 1500 mk osuuskauppaan.Koeta nyt myydä vaikka väkisin Juholalle yksi sika ja Suhoselle toinen, ellei Karjapohjola maksa samaa. Kyllä ymmärrän hyvin ihmisien hädän, vaikka saatiinkin hyvä vuosi.
Eilen oli minulla vastoinkäymisten päivä. Tein ehkä ensimmäisen kerran virheen puhemiehenä ja se kiusaa minua kovasti. Myöskin kutsui maalaisliitto miehensä pois hallituksesta, kun eläkelaki tuli mahdoton. Siihen sisällytettiin rautatien työmiehetkin, johon oikeisto meni saadakseen eläkkeet virkamiehille. Kyllä se riita ja eripuraisuus on luontoani repivä, mutta täytyy leikki kestää, kun on leikkiin lähtenyt. Sosiaalidemokraatit hyökkää nyt tuimasti minua vastaan. Voin pian toivoa myrskyn tasaantuvan. Olkoon se minulle uudeksi ohjeeksi tulevissa koettelemuksissa.
Ota kuitti Heikiltä toisin sanoen kuittauta se maksu. Weikolla on kiire, kun 8 tuntia päivässä. On se hyvä, että se näkee tätäkin elämää”