Kirje 1924-5-10, Helsinki

Rakkaimpani! ”Minua on pyydetty nyt maatalousministeriksi, mutta en mene vaan tulen pian luoksenne. Pelkään kovasti, ettei Ingman löydä puolustusministeriä. Muutamat tahtoisivat, että minä ottaisin tuon salkun selvittääkseni. Tietysti en ota.Karjakon kanssa en näe muuta tietä, kuin ehkä puutarhan ja Wienon kautta saada tasapaino takaisin. Kylläpä oli Ellu kun tuollaisia puhui. Uskon, että siinä on elementit valloillaan, kun ovat Kivipellon kanssa vastakkain. Meillä on heinänsiemenensänkiäkin paljon vielä mahan täytteeksi. Eikä ne mitään tarvitsekaan, jos jo 11 kg saavat heiniä. Ei sitä määrää ole monessa talossa antaa koko läänissä eikä Iisalmessakaan. Ei heidän raporteissakaan ole ollut enempää koko talvena. Oli ihmeellistä, ettei se aikanani jo riitautunut, sillä määrä heinillähän pidin heitä melkein aina, paitsi viime päivinä. Melkein pelkään hänen appeen antoakin, kun tulee yhteiselle laarille. Waan lupaa esim. 2 ämpäriä jauhoja päivässä appeeseen rouheiden lisäksi. Kyllä me koetamme jonku hehdon kylvää niillä Stenbäckin kauroillakin, joten täytyy käyttää appeeksi parempia kauroja. Wieno pääsi saksassa tänään. Hän tuo kirjeensä tähän mukaan. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”
Rakkaimpani! ”Minulla ei ole kuin 5 minuuttia aikaa. Kirjoitin jo 3 kirjettä 1/2 tunnissa. Ilmoittakaa heti voitteko saada talosta minkä verran rahaa irti, sillä tarjosin Pentti Kontion talosta 100.000 markkaa. Siten saamme saatavamme 15.000 mk joka on muuten tuulen teillä. Ellen osta niin täytyy tehdä hänen vararikko. Sillä emme häviä penniäkään vaan tulee vähän huolta. Takanevalla lähellä meidän rajaa on mm. 4 ht suota. Ellen myy kokonaan, niin vaihdan kesällä toisten kanssa siihen suureen palstaan. Ehkä ostamme Weikon nimiin. En ehdi enempää. Tarkastakaa kaikki kassanne ja mahdollisuutenne, ettei tarvitsisi paljon lainata. Tervehtien Isä”