Rakkaimpani! ”Niin siinä kävi, kuten eilen arvelin. Minusta tehtiin eduskunnan puhemies 93 äänellä. Ruotsalaiset panivat vastalauseen vaalin johdosta. Nyt kirjoitan ensimmäistä kirjettä virkahuoneessani odotellessani presidentin luokse pääsyä. Puhetta en aio valtaistuinsalissa pitää, kun olen kahdesti koettanut, enkä ole hyväksymistä saanut. Tällä pahoitin monen mielen, eikä ole hyvä olla itsenikään. Oikeisto olisi halunnut lausua vakavia sanoja presidentille upseerirettelön johdosta. Samoin myös hallitukselle monet olisivat tahtoneet viitata ovia. Ja kenties kohtelias sana olisi ollut paikallaan molemmille. Päätöstäni en voi kumminkaan muuttaa, kun en kutsunut eduskuntaa koolle kuulemaan puhettani. Tästä saan varmasti ensimmäiset haukkumiset sanomalehdiltä. Mutta jos toisin olisin tehnyt niin se olisi myös synnyttänyt ikävän keskustelu eduskunnassa, sillä jokainen ryhmä olisi tahtonut siihen puumerkkinsä. Kuitenkin voidaan tätä minun puoleltani pitää heikkoutena, kuten itsekin myönnän. — Kävin presidentin luona, puhui uuden hallituksen muodostamisesta. Riennän postiin! Terve! Kyöstisi”