Kirje 1925-11-14, Helsinki

Helsinki 14/XI 25 Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Sähkötimme eilen Kertulle, että hän saa tulla tänne, jos haluaa, mutta mitään vastausta emme saaneet. Soitin Ainolle aamulla ja puhelin Kertun tulosta ja kehotin tulemaan, mutta mitään ei ole kuulunut. Minä en ole ollut toisten vuoksi tulon kannalla, mutta Wieno on kiihkeämpi. Minusta on paha, kun siellä Oulussa kaikki hyppäävät hänen luona, mutta pahalta myös tuntuu jättää ne toiset yksin. Rehtorille kirjoitin, ettei Kerttu tule tällä lukukaudella kouluun. Sen saa nyt jättää pois laskuista. On omituista, kun Weikkokin tuli samaan tautiin.Härköselle panen lapun. Pelkään hänenkin hermostuvan, kun Weikkokin on sairaana. Ellei savenajoon pysty niin pitäkää kumminkin ne kaksi miestä, että saa puida ja tehdä muitakin töitä. Koeta ottaa tieto niistä huligaaneista. Herrasmiehiä ne ovat olleet. Kyllä Merenheimo sen tietää, jos kykenet urkkimaan. Minä haluan häpäistä ne ja lähetän samalla osan rahoista takaisin. Ellet saa selville, niin minä pakotan Merenheimon sanomaan. Käsiala on minulla tallella. Luultavasti on Nivalan ”kermaa”. Melkein arvaan, vaikken tunne käsialaa.
Ellei Weikko kykene hevosia kengittämään, niin täytyy ottaa Niskalan Taneli, sillä kyllä ne on nyt kengitettävä. Tämän mukana lähetän Iida Stenrothille 1765 markkaa. Laittakoon minulle marrask. 1 päivälle päivätyn valtakirjan sen nostamiseen, sillä olen sen kuitannut. Kutsun Kertun tänne. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”