Kirje 1925-11-7, Helsinki

??Helsinki 7/XI 25 Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kyllä minä en nyt voi lähettää täältä veroon rahoja, kun minun pitää maksaa se Kontion vekseli, joten maksamme veron vasta joulukuussa. Koeta nyt lihottaa se sika joutuin, että saat rahaa talouteen. Ehkä niissä olisi kaksikin. Samoin saat myydä sonnin Mantilaan 1200 markalla. Samoin myös sieltä karsinasta sen Ansan sonnin. Hevoskaupat täytyy nyt jättää, vaikka luulen, ettei Tippa ole meidän hevosia. Mutta emme voi niihin rahoja nyt kiinnittää enempää eikä ole syytäkään, kun ovat kaikki nuoria ja terveitä. Se karjantarkastusyhdistykseen liittyminen on kyllä tärkeä, mutta pitäisi saada tietoon kuinka paljon siihen saadaan nimiä. Kyllähän se lehmäperusta on luonnollisin, mutta täytyy saada tietää kuinka suuri lehmäluku ja kuinka monta taloa tulee muita, että voi suunnilleen arvioida sen kustannukset. Emme voi olla ulkopuolella, sillä meidän täytyy saada kantakirjaan parhaat lehmämme. Silloin vasta voimme ruveta vasikoilla rahaa ottamaan. Kumminkin on se Heikin isännöiminen hyvin vastenmielistä, joten voitte jäädä poiskin, ellette kykene serkun kanssa sitä järjestämään tyynesti. Teuvolle lähetin rahaa 150 mk. Hän on vielä saapa 300 mk. Sait kai sen Iisakin asian järjestetyksi? Heiniä toivottavasti voimme myydä, kun rautatie tulee kuntoon. Savenajoon täytyy ruveta, kun kelit tulee vakavaksi. Tahdon saada sen Korpihaan erinomaiseen kuntoon. Samoin tulee Mehtälässä suuri savenajo, jonka annamme Ransun huoleksi. Minulla on pää täynnä suunnitelmia kesän viljelyksiin nähden. Ja tietysti pitemmällekin. Kotona kai tulen käymään joulukuun 1. pnä ellei sillloin ole juuri parhaillaan budjettikäsittely. Kaikessa tapauksessa tulee käyntini pikaiseksi.Presidentin kutsut tulevat pian. Etkö joutaisi silloin meitä katsomaan, kun saat vapaamatkan. Se virkistäisi sinua ja olisi meille mieleen. Ajattelepa tätä asiaa. Sydämelliset terveiset Kysötiltäsi”