Kirje 1925-3-27, Kotona

Rakkaimpani! ”Täällä on meillä nyt ikävyyksiä. Riston selkä tuli niin kipeäksi, että lääkäri määräsi hänet viikoksi levähtämään ja hän meni Kalajoelle siskonsa luokse. Sitten toinen ikävyys on pumppu. Siinä on rikki se muhvi, joka yhdistää joesta tulevan röörin siihen rööriin, joka nousee pumppuhuoneeseen. Tämä vika tuli siten ilmi, että vettä ei tullut, niin ruvettiin katsomaan mitä vikaa on röörissä, kun pumppu on kunnossa ja rööri on niin täynnä ruostetta, ettei ohkanen rottinki sinne mahtunut. Se koetettiin puhdistaa miten osattiin. Ja kauan sai sinne panna kuumaa vettä ja aina se vellinä palasi takaisin. Sitten kiinni pannessa halkesi se muhvi, sillä siinä oli vähän vain tervettä, joten se ei kestänyt kiristämistä. Nyt emme tiedä vielä saammeko sopivaa muhvia täältä. Tämmöisiä ei soisi tulevan mitenkään. Ryönään ajetaan lantaa. Heinät ovat nyt kaikki sieltä kotona. Oikein pelottaa heinien vähyys, sillä en koskaan ole vielä nähnyt aikaisemmin, että heinät mahtuvat kotiin. Juurakot ovat pelloilta myöskin ajettu kotiin. Nyt tuumattiin, että viedään kolmesti päivässä lantaa Ryönään, niin saadaankin huomenna lanta kaikki sinne vedetyksi. Maanantaina saa käydä sieppaamassa sen ladon sieltä Pylköstä. Kyllä syrjäteillä on vielä hyvä keli. Ankkermann ei tullut työhön vaikka lupasi, vaan kun on tuommoinen ajo niin voi pitää tiuhtiamia joten kaikki hevoset ovat liikkeessä. Niitä heinänsiemeniä ei olla vielä puhdistettu sillä tuo pumppu on ollut semmoinen käsityö Iisakillekin, ettei tahdo joutaa mihinkään.Teillä näyttää olevan myöskin kiire ja vyyhditkin vähän sevon. Korkein teitä suojatkoon. Terveiset Wienolle”