Kirje 1925-5-15, Helsinki

Rakkaimpani! ”Sain eilen Kanervalta kirjeen, jossa hän kyselee semmoisia asioita, joita olen kirjoittanut sinulle tai Weikolle. Tämmöiset asiat on sanottava myös Kanervalle sillä tahtoohan hänkin jotain huolestaa enkä jaksa jokaiselle kirjoittaa.Tulen kotiin helatorstaina, sillä nyt on jossain vika töiden kehitykseen nähden. Kyllä minun on paha olla. Kyllä Weikko ei jouda pajaan, sillä jos ei nyt liikuta, niin huonosti käy syksyllä. Traktorit ja hevoset nyt liikkeelle täydellä höyryllä. Luultavasti ovat tehneet tyhmyyksiä sen salaojitetun palstan lannoituksessa. Ei saisi jäädä kokonaan lannoittamatta kunhan tasasivat. Ja toiseksi se ei tule muuten kuin pitää kyntää ainakin kaksi kertaa ja välillä karhita. Muutenkin se on ollut semmoista äkkinäistä hommaa se ojaus. Käy hyvä ihminen nyt katsomassa sitä Mehtälää. Toijalan paikkaa ei saanut Homing. Häntä vanhempia oli 15, mutta hän oli ratkaisussa toisena. Se, joka tuli oli 12 vuotta vanhempi ja pienemmän apteekin omistaja. Se ratkaistiin tunti sitten. Sano tämä heti minun terveisin. Asiasta äänestettiin Stenqvistin ja hänen välillä. Hakijoita oli 29.
Kuten sanoin tulen ensi viikolla kotiin toivottavasti keskiviikkona, sillä minä en voi olla täällä nyt kylvöjen vuoksi, sillä K kirje ei tehnyt hyvää vaikutusta. Kumpikaan ei ole vielä puhunut kolmesta parista vaan yhdestä ja kahdesta. Ei niin tule aikanaan kylvöt. Teillä on kolme paria Isku ja Häklä. Niiden jälkeä minä odotan. Ja lisäksi traktori ja suuri mieslauma. Kaura täytyy saada helatorstaiksi peltoon vaikka aina sataisi. Turnipsin siemenet tuon tullessani. Syd. terveiset kotia kaipaavalta Kyöstiltäsi”