Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Tuntuu olevan oikein kauan kuin olen sinulle kirjoittanut. Lapset kuin tulivat kotiin tuntui kaikki menevän sevon ja sitten minua vain väsytti, kun jännitys loppui. Kesätyötä on heillä kovasti vaan toki ei jäänyt kukaan luokalle. Lapset kaikki olivat hyvin väsyneitä ja kalpeita. Vienoa enimmin pelkäsin, sillä hänen laihuutensa menee jo liian pitkälle.Heinänsiementä ei ole kotona kylvetty, vaan tänä aamuna menään noutamaan kylvökone ja täytyy ostaa heinänsiemeniä osuuskaupasta 200 kg.
Täällä on tulirokko levinnyt kovasti. Kansakoululle muutetaan nyt kunnantalolta sairaat, sillä ne eivät mahu enää sinne kunnantalolla olemaan. — Kaivaten omasi”