Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kyllä minun tarkoitukseni on, että se keskimmäinen vainio annetaan myös lehmille. Pankaa ne heti sinne. Weräjä tehdään siihen rumpun päähän vainion nurkkaan kuten ennenkin oli. Sen soisi olla vain kaitanen rinki, jota varten sahataan aitaan reikä. Yhden seiväsparin väli. Alimmaisia aidaksiakin pari voisi siteeksi jättää. Kun kumminkin heinä on jo pitkää, niin soisi muutaman päivän vahdata, etteivät polkisi heti kaikkia, Jos viette sinne päivälypsylehmät torstaina ja yksi henki niitä kolme päivää pitelee ensi varvilla, niin saa ne sitten sunnuntaina jo laskea valloilleen. Tietysti ei ole mikään vaara, jos yli ojankin menevät, vaan lehmän luonne on se, että kiertelee kaiken, jos tilaisuutta on.Eilen kirjoitin tulostani kotiin. Jos nivalaliset juhlivat silloin sunnuntaina asemalle tuloa, niin puhuisin heille, mutta tullenevat toimeen ilma apuanikin näin vaatimattomissa juhlissa. Kuitenkin voit sanoa heille tulostani, jos kysyvät. Jos haluaisin komeilla, niin voisin ajaa omalla vaunulla asemalle. Mutta sitä en tee ainakaan tällä kertaa.
Kastelukannua en voi luonnollisesti tuoda, kun kiertelen maat ja mantereet. Tunnun olleeni niin kauan pois kotoa, vaikkei siitä ole kuin 3 1/2 viikkoa. Mutta kumminkin tuntuu, että moni asia olisi kaivannut läsnäoloani. Se Joen heinänsiemenen niukkuus ja Mehtälän kylvön paljous on pahin. Edellistä voi kumminkin ehkä korjata vielä. Syd. terveiset. Näkemiin. Kyöstisi”