Kirje 1925-8-28, Helsinki

Rakkaimpani! ”Sain Tuomiselta kirjeen ja selostuksen Mehtälän töistä. Hän mainitsi mm. Hautamäen Jannen luvanneen riihimieheksi. Tämä tuntuu minusta uskomattomalta, sillä juuri riihen puinnin vuoksi hän meiltä lähti, kun en antanut 4 henkeä ruisriiheen joka toinen päivä, kun puitiin 2 riihtä. Jos on palannut, niin antaa olla, jos tekee miten vaadimme, sillä hän on hyvä työmies. Mutta meillä on sama tahti nytkin. Tästä tuli myös Ransun kanssa kina viime vuonna, joten nytkään emme hänestä varsinaista riihimiestä tee. Olisin suonut, että sinä olisit ilmoittanut, miten puinti on sujunut, sillä olen siitä kovin jännitetty. Niitä vartalla puitavia rukiita kai aletaan heti puimaan. Eikä Niilo, Risto ja Ransu sovi sinne, ellei niin joku tytöistä pannaan kolmanneksi. Samppahan olisi hyvä riihimies, vaan on vähän liian kallis palkkainen ja ehkä se rupeasi Laakuksen mökissä kulkemaan kahvilla ja se pitäisi saada vältetyksi, vaikka sinne ketä panisitte. Jos sinne Sampan panette, niin kysy paljonko hän riihimiehenä vaatisi palkkaa. Lienette hänelle maksanut 25 mk. Kun tulen niin sovin eteenpäin. Ehkä Härkönen myös halukas menemään riihelle. Ja silloin tulee varmasti jyvät kotiin. Pääasia, että siihen nyt ryhdytään. Ellette ole traktorilla vielä kokeilleet puintia niin tehkää se heti, että tietää otetaanko Mehtälään se osuuskunnan rysky, kun siitäkin menee 20 mk tunti niin tulee se kalliiksi. Mutta muu ei auta, jos omat vehkeet eivät kelpaa. Toivon kumminkin niillä selvittävän. Jos koe onnistuu, niin viedään mahdollisimman pian. Mutta jos on suviviljoja myllyllä, niin voisihan ne puida juuri kokeillessa. Rukiit voinette jättää tuonnemmaksi. En nyt muita ohjeita anna. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”