Rakkaimpani! ”Aloitan nyt kirjeeni sillä tiedolla, että sitä henkivakuutuspaperia emme ole löytäneet. Aloitimme sen hakemisen ensin niistä paikoista, joissa arvelimme sen olevan vaan tuloksetta olemme vielä saaneet penkoa. Löysimme kyllä yhden kirjeen, joka oli prikulleen niin kuin sanoit sen olevan, vaan se oli 50 mk lähetys Ameriikasta. Pidämme kumminkin sen nyt mallina, jos paremmin löytyisi se oikea kirje. Koko eilisen päivän haimme vintistä ja illalla kun meillä oli hyvin kylmä tulimme alas ja tuumasimme, ettei isä ole kassakaappia niin tarkoin katsonut. Aukaisimme sitten niitä kirjepinkkoja, jotka ovat kassakaapin alaosassa ja katsoimme joka paperin, niin sielläpäs oli Jaakolan Arvin velkakirja. Ja yhdestä pinkasta löytyi Weikon vastakirja. Siis ilman tulosta ei ole työmme mennyt. Koetamme vielä etsiä, jos jostakin löytyisi se mitä etsimme.Maanantaiaamu
Tämän kirjoitin perjantaipostiin vaan en kumminkaan pannut sitä sinulle, sillä luulimme, että jos saisimme postiin sen etsimämme. Nyt alkaa tuntua toivottomalta jo hakeminen. Ja vielä vaikeuttaa hakemista ankara pakkanen, joka on tahtonut pysyä 30 asteessa. Kirjojen sisältä emme ole vielä paljon hakeneet, vaan sekin työ tuntuu niin suurelta, ettei oikein uskalla sitä ajatella. Tuntuu pahalta näin ilmoittaa, vaan muuta emme voi.
Savenajo aloitettiin viime viikon torstaina. Ruostesaari tuli luomaan niin kuin puhe oli. Vaan maan sanoivat olleen metriä paksusti jäässä, joten työ sujuu hitaasti ja yön aikana jäätyy sitten vielä. Kuormapalkalla he eivät ole voineet ajaa vielä, sillä he ovat 30-40 kuormaa saaneet pellolle. Hän aikoi pyytää Pirttiperän sijaansa, jos hän on vielä kotonaan. Jos Pirttiperä ei tule niin täytyy ottaa Isomaa hänen tilalleen. Suutarin panimme nyt pois. Tietysti vain vähäksi aikaa. Hän sai palkkaa 500 mk. Tänään odotamme muuraria, puhelimen korjaajaa ja seinäpahvien panijaa.
Weikko kävi Jousella Autiorannan kilpa-ajoissa ja kunniakirjakin sieltä tuli vaan Weikko saa itse selittää ajonsa. Hän käski panna tämän puiden hintaluettelon Sinulle, että näet minkälainen on Jyrkän myllyn taksa. Kuului olevan paljon halvempi.
Nyt on vähän lauhempi ilma ja rupeamme ajamaan lantaa Korpihaalle. Lennu oli yhden päivän sairaana ja Eljalta oli rautakanki pommannut jalkaan, kun hän ajoi pahasesti portista. Jalka pöhöttyi niin, että hänen piti olla kaksi päivää pois. Nyt tänä aamuna aikoivat kumpainenkin lähteä työhön. Kerttu pyysi, etteikö isä kirjoittaisi jonku sanan. Näkemiin tervehtien omasi”