Kirje 1926-10-20
Päiväämätön Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! Wienon kirjeestä huomaan, ettei hän pro gradua saada tällä lukukaudella. Sopimatonta on myös ajatella, että olisi jouluajan täällä, kun voimme kaikki olla kotona. Tehköön harkintansa mukaan. Eihän nyt ole mikään tavaton meno, vaikka kävisi kuukauden täällä olemassa, vaan jos terveydelle on toisin parempi, niin pysyköön kotona. Silloin pääset 12 pnä paremmin Ouluunkin. Ja sitä paitsi on hänellä toinen laudaturtyö, jota voisi tehdä, joka ei niin paljon aivoja rasita kuin Lotjen? filosofia. Se Manna Wiljamaa taitaa olla sama, joka oli kesällä viikon niityllä. Ei ollut mikään erikoinen, mutta kun hän loukkasi viikatteeseen kätensä, niin sekin haittasi hänen toimintaa. Ehkä se ei ollut Manna vaan nuorempi veli. Toivotaan, että täyttää toiveet.Vaan auttoi Heino taas teidän järjestymistä. Ei hän osaa yhtään ajatella, että olet yksin. Ehkä Hanna voisi siitä hänelle huomauttaa sopivalla tavalla. Mutta ehkä on näin paras, sillä ehkä hän on meille liian heikko. Ylikruuvin kirjeestä näet, miten suunnittelin hänen käyttöään. Jos se Iisakin poika on hyvä, niin anna olla, kun pian menee pois toisia. Ylikruuville taisi tulla hätä, kun kirjoitin äestyksestä. Tietysti suorittaa puinnin rauhassa. Puinnin jälkeen on Tuomaalalle annettava muutamia vapaapäiviä kuten sovimme. Wieno voisi mennä Ylikruuvilta kysymään, miten ovat järjestäneet nyt hevoset ja ohjailla taitavasti niiden järjestelyä myötäseuraavan lapun mukaisesti. Kuitenkin huomioon otettuna poikien kunto, jota en tunne. Pääasia on, että pariksi tulee vahva ja heikko tai sitten kaksi tasaväkisen vankkaa. Siellä voitte parhaiten harkita. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”