Kirje 1926-10-7, Helsinki
Rakkaimpani! ”Sano sille Wuorelalle, jos näet puutteita hänen työssään. Sanoi hakevansa Köyliöön, siis Rauman lähelle. Hän pyysi, että kirjoittaisin sinne. En tiedä voinko sen tehdä, kun annoin suosituksen. Jos isäntä on kotona ja piiskaa niin voihan siitä tulla hyväkin, sillä arkatuntoinen hän on ja rehellinen, vaikka löperö luonne. Kirjoitin Alestalolle tänään Taulusta ja kehotin kirjoittamaan. Oli hyvä, että annoin lukea sen kirjeen, jossa paikkaa suositin. Eikö ollut silmäni tarkka, kun jo silloin näin epäröinnistä. En usko hänen perääntyvän, kun näin sidoin kätensä. Pidä sitä Wilhoa ja Tuomaalaa, sillä hän on parhaita ja tietysti Ruostesaari on aina ensimmäinen pidettävä. Olisi hyvä, että tultuani kotiin voisin saada muutamia nuoria vakinaiseksi, sillä liian raskasta on sinulle alituinen tilissä olo. Kun ne paljot viljat tulisivat nyt suojiin. Käy usein Mehtälässä. Pidä itseäsi varten hevonen, sillä kyllä sinulla on kotona kävelemistä. Minä taas olen entistä enemmän harrastamaan kävelyä, sillä muuten tulee niin miehettömäksi, kun aina istuu. En nyt muista mitään erikoisempaa. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”