Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! On niin lohduttavaa, kun tietää Ylikruuvin yrittävän. Uskon, että hän huomaa pian itse, miten on hänen nuoren miehen helpompi johtaa nuorta joukkoa. Mehtälästä otetaan tietysti Laukki kotiin, kun ei ole lunta ja jos taas nakkaa lumen niin joukolla käyvät siirtämässä sen lannan pellolle. Annan hänelle pieniä ohjeita kotoisia askareita varten. Anna hänelle tunnustus tuollaisista ponnistuksista. Wuorelan kynsissä olisi käynyt hullusti. Kyllä hän minulle mainitsi Kantolan Hilman saamisesta.
En ehdi nyt käydä sametin ostossa, vaan kyllä sen toimitan. En minä pane Saimia sellaista ostamaan. Järjestäkää nyt lehmille appeen anto ja käyttäkää myös suolaa, sillä heinissä ei ole. Pistän kuten sanoin myös pienen lapun Ylikruuville. Syd. terveiset Isältä
JK. Ottakaa perinpohjaisen hoidon alaiseksi Wienon reumatismin alku.”