Kirje 1926-11-18, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Saapa nähdä mikä kalvaa pienen Katrimme elimistöä, kun kuume niin kovasti vaihtelee. Lieneekö Klemola oikein lastenlääkäri? Kunhan ei olisi tauti tarttuvaa. Tietysti sinä viet Katrin kotiin, jos hän menee kovin heikoksi eikä lukukautta jää paljon. Sinun täytyy nyt viipyä siellä ja jos pääset kotiin käymään niin on tultava joulukuun 4 pv, kun Kalervo pääsee ripille, sillä minä en taida sinne päästä. Lähetän täältä rahaa, että Kalervo saa ostaa tumman puvun merkkipäivän johdosta. Myin yhden lastin ohria a 2,22 Rajamäen asemalla. En myy nyt enempää kuin 120 htl, sillä kyllä keväällä saamme enempi. Iskun lupasi Maataloushallitus ostaa. Minun täytyy kirjoittaa Wienolle ja Ylikrruville. Terveisiä lapsille, Härköselle ja Ainolle Isältä”Rakkaimpani! ”Aamulla menin asemalle kuullakseni rouva Mustakalliolta esteesi. jonka olin jo arvannut. Ei siis muu auta kuin tyytyä kohtaloonsa. Pahinta on, jos Iida tarttuu niin kiinni, ettei pääse Mehtälään. Silloin ei auta muu kuin yhden omista tytöistä pitää mennä sinne. Kunpa Kaino pääsisi ilman ehtoja. Jos Iida tulee tällä viikolla, niin tule heti tänne ensi sunnuntain ajaksi. Kenties tapaat silloin Wienonkin, joka tulee tänne. Wieno jää pääsiäisen ajaksi tänne, kun minä tulen kotiin. Onpa hyvä, että Jaakko Pesämaa tulee, sillä parempaa opettajaa ei ole salvutöihin. Lähetän Kalervolle piirustukset siihen. – Jaakko Pesämaa saa Kalervoa ohjata niittylatojen teossakin. Weikko jo osaa sen taidon vaan Ylikruuvilla ei ole aavistustakaan. Kalervo on vastaamatta moneen tärkeään kysymykseen. Jaakko ja Kalervo voivat salvaa kotona valmiiksi sitä Mehtälän kaivon puitettakin, jos vain ne latvat kelpaavat siihen, kun ottavat Mehtälässä mitat. Kirjoittakaa usein Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”