Kirje 1926-12-10, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Täällä on vielä hiukan keliä vaikka lämpöasteita. Kaurat saatiin eilen kotiin ja savikolokin aloitettiin. Oli toki hyvä, että kaurat saatiin, kun ei tiedä kelien piisaamista. Ja lumettomana aikana voi puida. Ruostesaarta ei ole vielä kuulunut. Otamme sen Säilyn Heinon kun ruvetaan kahdella hevosella ajamaan. Pyhäjärven poika on tavallinen mies. Se kuuluikin olevan Alavieskasta kotoisin, sillä työnjohtaja erehtyi sanoissaan.Wiime yönä Katrin korva oli niin kovasti tuskalla, ettemme ollenkaan nukkuneet 1/2 2 oli kun emme yrittäneetkään sammuttaa lamppua. Minä hieroin koetin voidella ja pitää sylissäni vaan ei mistään ollut apua. 1/2 5 hän nukkui. Silloin minäkin menin uneen ja nukuin kuuteen asti sillä seurauksella, että kaikki oli vähän myöhässä. Mirjami yksin oli noussut, kun tytöt herättivät vaan Iidakin oli nukkunut. Täällä kävi kauppaamassa uutta latoa se Jussi Pylkkö, jolta ostimme sen huonon ladon. Hänellä on taas lato, vaan kertoi sen olevan paljon paremman kuin se, jonka hän myi viimeksi. Tästä hän tahtoi 300 mk. Hänellä oli kuorma heinäseipitäkin 64 kpl. Maksoimme hänelle vaan emme luvanneet kuin 2:50 p kappale niin kauan kuin sinä tulet kotiin. Hänellä lankeaa vekseli maanantaina, siksi on hän hädässä, että kolme kertaa jo kävi pyytämässä, että ostaisimme. Ja niin minä annoin miehelle rahat, vaikka emme nähneet latoa. Pyysin työnjohtajaa ettei hän menisi katomaan tuon miehen kanssa latoa vaan en voi lähteä ja heittää tuota joukkoa yksikseen, sillä 9 hevosta on ollut kauran ja heinän vedossa. Iisakki on ollut yksin myllyssä tämän viikon. Knuutin ukko on kuollut viime maanantaina. Niin tulee kaikille matkan pää. Korkein suojatkoon Sinua omasi”