Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Nyt olemme tehneet kauppaa Supparista ja siitä luvattiin 2600 mk ja me pyydettiin 2650 mk. Saa nähdä syntyykö kauppoja. Heinien kysyntä on vilkastunut, joten emme laske yhtään 60 p. Niin se sonnikauppa oli aivan tulossa, sillä minä näin Ekdahlin Matin ja hän sanoi sen kolmisin ostavansa Niemelä, Mustakallio ja Niskala. En tietystikään puhunut enää mitään. Tapio on aivan virkku en hätäile. —Saven ajo päättyy lauantaina. Olemme päättäneet, että pidetään Samppaa ja ajetaan lantaa, että vähän pienenisi tunkio, sillä sehän ei pienene muutamalla hevosella, kun se on vielä jäässä. Ensi viikolla pannaan Samppa irti ottamaan ja silloin saa kaikki hevoset olla vetämässä. Lähetimme tänään lapsille leipää. Se tuntui olevan kaikki. —
Kyllä minun poissa oloni kasvatti Weikkoa. Aivan täytyy ihmetellä. Sitä tavallista saamattomuutta en ole vielä yhtään nähnyt, kun tulin kotiin. Niin se vastuu kasvattaa. Nyt teillä on kutsupuuhat ja minä vielä häiritsen kyselyilläni. Hän Korkein antakoon Sinulle voimaa johtaa tätä verotaakan väsyttämään kansaa. omasi”