Kirje 1926-2-25, Helsinki

Rakkaimpani! ”Odotan jännittyneenä, mitä sanot uudesta tulokkaasta. Kantolasta ostetaan se lanta, vaikka sen vetäminen tulee kovin kalliiksi. Meidän pitää saada kumminkin Mehtälään, kun Korpihaka vetää paljon. Kaikille heinänostajille, jotka tilaavat toiselta paikkakunnalta, on vastattava kieltävästi, kun kerran omalla paikkakunnalla on puutetta. Minä jo vastasin kieltävästi kaikille paitsi Paavo Pasaselle, mutta voi kieltää ellei heti tilannut. Kenties voitte määrätä hajanaisille a 70 p.Sitten minä ole eilen tehnyt Sinulle vastenmielisen teon. Kuulin, että metsänhoitaja Alopaeus, joka menettää virkansa, myy karjansa, joka on puhtain ”Hintsiläinen” koko pohjanmaalla. Huutokauppa kuuluu olevan tänään. En usko tulevan kauppoja ja sen tähden kirjoitin myykö hän ja millä hinnalla ne kantakirjalehmänsä. Saa nähdä vastaako. Epäilen, ettei vastaa ja vaikenemme sitten. Mutta jos halvalla myy, niin tulee kiusaus minulle. Mitä väkirehuihin tulee, niin tuntuu minusta, että kakkuja menee liian paljon. Ne eivät riitä koko talveksi, jos niin antaa. Mutta nythän niitä on annettava, kun karja poikii. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”