Kirje 1926-4-20, Helsinki

Rakkaimpani! ”Harvoinpa olen sellaisella jännityksellä ja ikävällä odottanut kirjettänne, kun eilen ja tänään. Se johtui siitä omituisesta seikasta, kun perjantaita vasten yöllä näimme Wienon kanssa äidin kumpainenkin unissamme. Wieno sairaana vaan minun eteen tulit terveenä ja yllättäen ja mukana Katria pienempi pojan teppana. Tulimme luuleviksi, että olet sairaana. Ilomme oli suuri, kun olikin toisin, vaikka vielä suurempi jos olisit aikomatta pistäytynyt tänne luoksemme, kuten unissa vaikkakin ilman poikaa.Ja nyt oikeisiin asioihin. En tule kotiin ennekuin Wapuksi, jolloin on kahdet pyhät. Ehkä annetaan kakkien harjoittelijoiden tulla Heikkilään ja muutetaan Mehtälään vasta 3 tahi 4 päivä. Saisivat sen sunnuntain olla yksissä ja Wappuna minä kävisin kaikkien kanssa Mehtälässä. Woittehan pariksi päiväksi sijoittaa Mehtälän pojat Muhjalan vintille. Sitten maanantain olisivat itse muuttoa järjestämässä. En ole pahoillani Riston menosta, sillä en tiedä miksen jaksa siitä pitää.
Lähden täältä torstai-iltana. Tulen Savon kautta. Pidä nikkaria ja Weikko olkoon kiinteästi hänellä apuna. Huhtikuun viimeisenä päivänä illalla tavataan. 28 p ei sinun tarvitse tulla, ellet halua. Tervehtäin Kyöstisi”