Kirje 1926-6-2, Helsinki
Rakkaimpani! ”Koko viikon olette pitäneet minua pimennossa, joten en ole kuullut mitään sitten kun lähdin. Kirjoitin Wienolle tänään tiedustaakseni kuinka paljon tarvitsee rahaa kotiin päästäkseen. Koettakaa saada nyt seppä, sillä ettehän niitylle kykene, ellei korjata koneet ja viikatteet. Sitten maalaaminen. Oli valitettava, kun en järjestänyt sitä kotona käydessä. Pelkään, ettette voi sitä järjestää taloudellisesti. Ehkä kirjeellisesti otan selvän Juholalta öljyn hinnasta ym. Tai menköön Kalervo puoti puodilta kysymään paljonko maksaa, jos otetaan useampia kymmeniä kiloja. Menköön sitten osuuskauppaan ja puristakoon toisten ilmoitusten perusteella alemmaksi. Sitten kun saisitte reippaan maalarin ja Niilo ja Martti toveriksi, niin tulee pian. Aittoperällä ja Maliskylällä on tietääkseni maalareita. Olkkonen tuntee Aittoperän maalarit. Älä anna urakkaa vaan ota päiväläiseksi. Pane kotoa voimaa lisää Kalervo olisi hyvä, vaan ei joutane. Sitten ne heinät ja mätänevä ”rossi” olisi otettava pois sieltä vinttikamarin päältä ja sammalet tilalle. Ensin tyhjennetään kamari ja sitten Kalervo menee möntösesti välikatolle ja puhdistaa kappaleen keskiosaa ja aukasee katon. Se on helppo tehdä. Pyhänä on kirjoitettava kovat raportit molemmista taloista. Sunnuntaina menen ehkä Weikon luo Tervehtäin Omasi”