Kirje 1926-7-6, Kotona
Rakkaimpani ”Kiitos kirjeestäsi. Woi miten mukava, että tulet kotiin käväsemään. Ei muuta kuin käväsemään, että näkisit kaiken. Juoksennellaan koko ajan kun olet täällä. Tämä jäi torstaipostista, sillä kotonen järjestely meni vähän sekaisin, kun nukuin viiteen.Polkan jalka on nyt parempi. Eläinlääkäri käy sitä katsomassa ja hoitamassa. Sitten vielä Jymyn selkään tuli semmoinen veripahka vaan se alkaa olla hyvä ja Elo raukan utare, joka jo leikattiin on uudelleen alkanut tulehtua. Ja yhtenään täytyy näitä hoitaa. Täällä ei ole satanut, joten kaikki alkaa kuivuudesta kärsiä. Kesantomaakin on niin kovin kuivaa, että yhtenä tomuna multa pölisee ja niin vaikeaa on kyntäminen. Tähän iltaan kai se tulee melkoisesti kuntoon. Seppä tulee tänä iltana. Kävin häntä kiirehtimässä. Se Mehtälän poika ei tullut ja Taulu sanoi, ei sillä väliä, oli liian huono. Toivohan olisi joutilas. Otammeko hänet? Seppä tuli juuri kartanoon. Rakennusmiehet naljaavat aitassa. En ole käynyt katsomassa heitä.
Wieno tuli illalla ja hän näytti lihavammalta, vaikka oli väsynyt. Hilma Säpyskä meni Pakolaan. Nyt on tuuli pohjoisesta, niin kolean kuivaa ja turnes raukka surkastui taas vaan nyt ei niitä kiusaa maakirput. Yli- Kruuvi tuli eilen puolen päivän jälkeen kipeäksi ja nyt vielä on päänsä kipeä, joten ei voi mennä työhön.
Tule nyt käväsemään kotona, että näet meidän hommamme. Karjakko ei ole vielä tullut ja oli tytöille lähtiessään sanonut, ei ole suuri vaikka olen kuukauden pois. Kertulle tämä on paha, sillä Kalervon lukemisesta ei tule mitään. Hän tähän saakka ei ole paljon lukenut ja minua niin kiusaa, sillä tämmöinen täytyy sitten vuodella maksaa. Sepän täytyy nyt ensin tehdä pale pajaan, sillä vanha ei puhalla ollenkaan. Postiin on kiire. Tule käväsemään omiesi luona.”