Rakkaimpani! ”Kerttu tuli lauantai-iltana. Olimme tulleet jo saunasta ja veisasimme tuvan pöydän ympärillä, kun tyttö pirahti kaulaani. Emme häntä enää odottaneetkaan emmekä arvanneet kamaria lämmittää. Täällä satoi oikein kovasti sunnuntaina oikein myrskyämällä. Saatiin toki apiloita puiduksi melko paljon lauantaina. Maantien takaa vedettiin suoraan ryskyyn, kun olivat niin kuivia. Riihillä on kuivattu myöskin ja ne aina puretaan ja täytetään. Saa nähdä miten osaamme käsitellä, kun ovat oikein kuivatut.Tänään on semmoisia suuria rahahuolia. On maksettava valtion verosta puolet 22.792:10 mk. Meijeritilin melkein otimme ja tänään on maksettava henkivakuutuksesi. Weikko puuhaa markkinoille ja hänellekin pitää olla rahaa. Pankkiin et tainnut tänne jättää yhtään verorahaa, vaan tietenkin Sinullakin oli menoja silloin. Koetan lähteä rahan hakuun niin kauaksi kun Sinä lähetät sieltä, sillä enhän osaa mitään tämmöistä järjestää. Olen niin iloinen, kun en tullut sinne haaskaamaan rahaa, sillä nyt minun olisi paha olla.
Kalervo myöskin lähtee sinne kursseille Ruukkiin ja täytyy olla rahaa. Eikös olekin somasta, kun tuntuu että rahan menoja on hirveän paljon ja aina vain on rahanmenoja. Woi kun rupesi satamaan ja Weikon juuri piti lähteä. Miehet aikovat mennä Joelle kuokkimaan. Karja tuodaan tänään Mehtälästä kotiin, sillä täytyyhän jo paremmin lypsäville antaa lisäruokaa. Pistän tämän tuomaan lämpöisen tervehdyksen omaltasi. Jumala Sinua suojatkoon”