Kirje 1927-11-7, Nivalassa
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Nyt tänä torstaiaamuna mennään Mehtälään. Kaurat saatiin ajetuksi, ettei jäänyt kuin yksi kuorma tuomatta. Iida menee emännäksi. Seppä on vielä vaan hän menee tänään pois, kun saa kahdet langet raudoitetuksi, sillä täällä on kylmä, ettei hän vanha mies tarkene pajassa. Weikko laittelee hevosvärkkiä Iisakki aikoi panna myllyn seisomaan, vaan Weikon kanssa emme antaneet. Tänä aamuna hän aloitti myllytyönsä ja siitä hän joutaa myllyynkin, kun omatkin pojat käyvät säkin muuttamassa.Mantilan emäntä kävi täällä ja kehui yhtä poikaa, joka heillä on vapaa ja niin Weikkko otti sen, vaikka sanoi, ettei se poika häntä miellyttänyt. Sitten on kaksi poikaa, veljekset, joita on suositeltu. He ovat Kaarolta? suuren talon pojat, joilta vanhemmat ovat kuolleet ja heillä on yksi sisko, joka aikoi järjestää, että pojat renkinä olisivat oppimassa ja näkemässä miten työtä tehdään. Pojat ovat 19 ja 16. Se sisko on Peltoniemessä ja Hanna on asiamiehenä. Weikon pitäisi mennä puhumaan sen tytön kanssa. Woi miten taasen olisit tarpeeseen kotona. Waikka aina kaikissa tilanteissa uskon, että kun parhaamme koetamme niin lopppu on rakkaan Taivaan Isän kädessä. omasi”