Kirje 1927-6-25, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Päreet on höylätty ja nyt odotamme isältä tietoja sahauksesta. Tänään yritetään avata pumppua, lopetetaan viemärin luonti ja kesantomaan ojia viimeistellään. Täällä on satanut kovasti, että joessa on vettä niin kuin tulvan aikaan, vettä on sika-aitauksessakin. Kesantomaalle mennään maanantaina töihin. Ensti Wiljamaa meni Pyhäjärvelle käymään ja ei häntä ole nyt näkynyt. Jos pumppu saadaan nyt asemalla kuntoon niin Kalervo rupeaa vetämään puhelinlankaa. Warsat on viety Mehtälään.Käväsin lääkärissä torstaina ja lääkäri antoi lääkkeet ja myöskin tippoja korviin vaan ei ole vaivat loppuneet. Hän käski heti soittaa jos muutosta tulee. Soitan heti kun rupeaa pääsemään puhelimella. On niin ikävä, kun Wieno ei aio lähteä mihinkään kuin äiti ei ole terve. Olen täydesti sitä mieltä, että hän lähtisi lääkäriin, vaan hän nyt sanoo ajattelevansa äidin parantumista. Miksikähän minun täytyi tulla sairaaksi juuri nyt, kun näen miten Wieno menee alaspäin. Koetamme yhdessä tuumin parantua. Menen hiukan nukkumaan, kun kolmeen asti olen valvonut ja korvakin on asettunut. Taivaan Isä suojatkoon omasi”