Kirje 1927-6-28

Kesäk. 28. -27 Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kerttu tuli sunnuntai-iltana oikein väsyneenä. Nyt hän ottaa koemaitoja. Miehistä osa on kesannolla vain harjoittelijat tulivat vasta maanantai-iltana. Eilen mullattiin peruna ja harattiin turnes, kun se osasta onkin jo melko isoa. Siihen rupeaakin harjoittelijat ja Kalervo vetämään puhelinlankaa Leunun, Eemelin Mannan ja Erkin kanssa, sillä semmoinen pikku poikakin on kuulemma siinä tarpeeseen. Kantola ja Iisakki ovat salvoksella. Kalervo ei saata vaatia miestä Mehtälästä, kun heilläkin on niin suuri kesannon muokkaus. Sinne vietiin Polkkakin pariksi päiväksi, että saavat ne ojat puhtaaksi.Wiime yönä on satanut kovasti. Olkkosella on surua, viime sunnuntai-iltana kuoli Tolonen. Toista viikkoa sitten oli hän saanut jonkinlaisen aivokohtauksen. Sitten oli hän tuntenut päänsä kipeäksi ja kävi täälläkin lääkärissä, joka määräsi hänet Helsinkiin. Juhannusiltana hän oli saanut niin ankaran aivokohtauksen, että meni tiedottomaksi, josta hän ei enää toipunutkaan täysin selvilleen. Hänet vietiin Iisalmen sairaalaan, jossa laskettiin veri päästä kun se oli vuotanut aivoihin, vaan ei mikään enää auttanut. Hän oli vain sievästi nukkunut. Katri oli siellä mukana. Niin jäi neljä pientä orpoa. Nuorin Lauri ei ole vielä vuoden vanha. Kesken kaiken työn ja touhun hän lähti. Elämä on niin somasta. Hänet tuotiin illalla tänne kirkon alle ja haudataan ensi sunnuntaina. Eiköhän meidän pitäisi laskea seppele hänen haudalleen.
Olihan se mukava, kun pääsisit käväsemään kotona vaan me emme uskalla toivoa. Korbvani on jo melkein terve. Pää on vielä vähän kipeä. Tohtori on hirveän huolella sitä hoitanut ja en ole vielä maksanut kaikista käynneistäni. Weikoltakin sain kirjeen, jossa hän kertoi miten kiinni oli, ettei ajatustakaan, että pääsisi lomalle. Taivaan Isä suojatkoon Sinua omasi”