Kirje 1927-7-1, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi Nyt Wieno kävi lääkärissä ja hän; keuhkoissa ei ole vikaa vain ne ovat heikot ja minun mielestäni ei hänen sopisi mennä keuhkotautisten parantolaan. Ja minä suosittaisin hänet Norjaan, sillä meillä Suomessa ei ole semmoista, mihin hänet suosittaisin. Tämä lääkäri Oikarinen tulee Helsinkiin ja hän lupasi sinulle soittaa ja puhella tästä asiasta, joten en puhele tässä, kun siitä ei ole apua asian edistämiseksi. Wienon on niin vaikea lähteä kotoa. Lääkäri ei tiennyt sanoa varmaa, miten kauan viipyy ennen kuin joutuu Helsinkiin vaan heti aikoi soittaa Sinulle.Nyt on puhelin Mehtälään, illalla puhelimme Wuolteen kanssa. Hän tulee illalla hakemaan heinänsiemeniä kylvääkseen ne. On tässä puhelimessa vielä töitäkin, vaan Kalervo on väliaikaisesti laittanut, että saatiin kuulla osaako Kalervo laittaa ja hyvin kävi. Kyllä tuo isännöiminen rasittaa häntä, vaan kohtahan tuo koko vastuu loppuu häneltä. Wuolle oli keskiviikkoiltana tullut lomalta vaan Teuvo oli ponnistellut kesannon kanssa.
Kyllä minä kävin surullisessa paikassa enkä ymmärrä miten se niin on. Menimme Kalervon kanssa Tammalaan, niin se ensi varvi, kun ringiltä mennään kasvoi vain puhdasta laukkaa? Joku rukiin tupsu on sieltä kohonnut. Onkohan siihen ollenkaan kylvetty heinänsiementä. En ikänäni ole nähnyt niin suurta ja vahvasti kasvanutta laukkaheinäalaa. –
Toivoin, että olisit seppeleen lähettänyt sieltä, kun ne Oulussa ovat ainakin puolta kalliimpia. Waan täytyy tyttöjen kääntyä tuttaviensa puoleen, että saadaan se pyhäksi. Suuri Pyhä Isä Sinua suojatkoon. omasi”