Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! Kiitos kuljetusta taipaleesta. Jos Wieno olisi aina ottanut asian terveyden kannalta, niin olisi moni asia toisin. Aurinkoa, kylpyjä, juoksuja ja ruokaa tarvitsee ja kaikkea on siellä saatavana. On hyvä, että nyt on silmät auenneet, mutta kun ilmasto ei ole siellä hyvä, niin eilinen ehdotukseni lienee paras panna käytäntöön, koska hän ei Norjaan halua. Mukava on kuulla Kalervon hommista. Mukava, että saa välillä isännöidä, jotta osaa panna arvoa sillekin ja huomio kasvaa. – Kunhan se Kalervo olisi tarpeeksi varovainen sen traktorin kanssa. Se on paikallaan, että käy Mehtälässä karhihtemassa sen kesannon pellon, mutta karhi täytyy kärryillä kuljettaa, ettei käy kiviin. – Hevosten suhteen olemme päässeet tarkoitettuun tulokseen. Täytyy päästä samaan myös karjaan nähden.Mitä siihen maan ostoon tulee, niin olisi suotavaa, että Knuutin perhe voisi pitää maansa. Minulla ei ole kumminkaan mitään sitä vastaan, jos rajalta saan ostaa. Mutta mitään kauppaa ei voi syntyä ennen tuloani eikähän siihen kauan olekaan. Jos hänellä on kova hätä niin voit auttaa. Sille Aadalle lupasin keväällä aittojen väliä 2000 mk. Kun Puskalan pojat lupasivat meidän aitasta 1000 mk niin antaisimme rahassa hänelle 3000 mk, jos Puskalan vielä ostavat. –
Lehmistä pitäisi nyt heti ottaa erikseen huoleksi ne, joista on toivo saada kantakirjaan. Niille täytyy antaa kesälläkin hieman väkirehuja – Koeta tukea ja innostaa sitä karjakkoa. Ehkä tarkastusyhdistys nyt menee kun on Palosaaren tyttö. Mutta tehdään huolella myös itse työtä. Siitä se tulos riippuu eikä yhdistyksessä olosta. Meidän täytyy saada tuotanto nousemaan keinolla millä hyvänsä. Syd. terveiset Isältä”