Kirje 1927-7-5, Helsinki

”Rakas WienoOlen äidille kirjoittanut useita kertoja huolestuneena sairaudestasi, sillä minuun koski kovasti, kun viime käyntini välissä olit mennyt taakse päin. Wiittaamasi syy ei ollut hyväksyttävä. Nyt kirjoitti äiti, että lääkäri on suosittanut matkustamista Norjaan. Minun puolesta voit kyllä sinne mennä, jos haluat. Rahat annan matkaa varten ja hommaan passin, jos haluat matkustaa sinne. Siltä varalta, jos tuntuisi ulkomaille matkustaminen vastenmieliseltä, olen ajatellut toista ratkaisua, joka ainakin on mahdollinen ja sielullisesti rohkaiseva, joskin keuhkojen kannalta vähän edellistä huonompi, vaikka paljon nykyistä hoitoa parempi. Ennen kuin sanon tämän toisen ehdotuksen, sanon miten olen siihen tullut. Viime vuonna tapasin erään herra Westerlundin, joka oli keuhkojensa vuoksi ollut kahdesti Norjassa ja etsinyt Suomesta siihen verrattavia paikkoja ja matkustanut viime kesänä mm. Muoniossa ja Enontekiössä asti, jossa sanoi löytäneensä yhtä hyvän paikan, mutta kun ei ollut asuntoja niin ei sillä ole myös arvoa. Mutta toisen siihen verrattavan paikan hän löysi Keuruulta, Pohjoislahden kylästä 10 km kirkolta. Eilen tapasin erään keuruulaisen tuomari Aaltion, joka ylisti myös tämän paikan vertaansa vailla olevaksi ja lisäksi sanoi sen vuoren juurella olevan Ollilan talon, joka on ensiluokkaisen siisti. Emäntä Wenny Kuuliala os. Waltonen on kielitaitoinen, tietääkseni talossa syntynyt, miehensä agronomi. Talossa asuu myös rouvan veli Waltonen perheineen, joka ennen oli ulkoministeriön palveluksessa ja osaa ainakin 5 kieltä. Aaltio luuli, että he varmasti ottavat sinut asumaan. Nyt kuitenkin sinulle voi tulla ikävä yksin, etkä uskalla kiivetä vuorelle, sen tähden lienee parempi lähettää Kerttu mukaan.
Ohjelma: ylösnoustua kävely vuorille, uinti, aamiainen, lepo Wienolle (Kertulle ruotsin tunti mahdollisesti herra Waltosen johdolla), uinti ja onkiminen, päivällinen, lepo, luku, kävely. — Jos tämä kuuri on Norjan kuuria mieluisampi niin heti matkaan. Kerttu saa tulla muutaman viikon kuluttua kotiin ja jos olosuhteet ovat mieluisat, niin tulee Kalervo elokuussa sinne saksaansa paikkaamaan ja seuraksi sinulle. Lähdette illalla kotoa ja yöjunalla Ylivieskasta. Tulette Päivällä Keuruulle ja menette Pohjanlahden kylän Ollilaan. Minä kirjoitan tänään rouva Kuulialalle ja käsken ilmoittaa sinulle.” —