Kirje 1927-7-5, Kotona
Rakkaimpani! ”Saimme kirjeesi maanantaina, kun postineiti oli sen lähettänyt. Tammalan suhteen olemme aivan yksimielisiä, että niitetään ja pannaan nurin, sillä siinä ei ole kaikin paikoin kuin paljas pelto. Siihen on pantu siemen, työnjohtaja muistaa sen ja myöskin näkee, kun tunkion paikat ovat kasvaneet niin vankan timotein samoin meidän vainion puolella aidanvierus sarka on niin vahvasti kasvanut, ettei oikein raski sitä rikkoa. Eihän siihen voi panna karjaa sitä niittämättä, sillä timotei on nupissaan. Voi kun olisimme sen ennemmin tarkastaneet niin olisimme voineet pitää siinä päivälypsykarjaa. Woi kun meillä on nyt työtä. Holopainen meni lauantaina lomalle. Mehtälästä käskettiin kysyä, että otetaanko tuomaskuona osuuskaupasta, kun sitä ei ole kuin toista säkkiä noin 5 hehtaarin alalle. Kalia kyllä kuuluu olevan. Traktoria koetti Kalervo eilen käyttää, mutta tuulettajan remmi ei kestänyt.Eilen kävi meillä Kärsämäen maamiesseuran retkikunta 16 ja niistä oli 2 naista. Koski käski sanoa terveisiä. Hän näytti olevan sen retken johtaja. Huomenna tulee Lapin retkikunta. Samppa tuli töihin vaan Ruostesaari ei tullut. Ensti meni Pihlajaniemelle töihin ja sen suon, sillä ei sitä saata nähdä työssä, kun hän on niin vetelä. Koetamme saada tähän jonkunkaan miehen. Nyt on postiin kiire. Lämpöinen tervehdys omaltasi”