Kirje 1927-9-15, Nivala
??— Ymmärrän Sinua, miten tahtoisit jotain valmista lapsistamme ja täydellisestihän sen hyväksyisin, jos hän olisi poika ja vähänkin jos olisimme varmoja, ettei hän livistä heti pois kotoa, kun hän on valmis ja ennenkin. Silloin hän ei enää auta meitä ja silti minä tämän vuoden antaisin olla kotona. Tämä ei ole muuta kuin minun näkökulmalta nähtynä ja siis hyvin yksipuolinen. Nyt hän menee Ouluun ja sitten jos päätät varmasti hänen tulonsa niin sähkötä heti tänne kotiin niin Wieno tulee hänen kanssaan sinne. En minä tule Sinä tulet vain käväisemään kotona ja se riittää kuin rahanmenoja on niin paljon. Wienon ja Kertun kanssa ostatte ja hommaatte kodin sinne. Wieno on tosin paljon vahvistunut sisäisesti ja ulkoisesti. Aina on hän minua auttanut ja välillä lukenut ja sanoo, ettei se häntä rasita vähääkään. Se on niin ihana asia, ettei mikään parempi ja luulen, että hän nyt pystyy lukemaan ilman väsymystä. Jumala suojatkoon sinua kaikessa. Tulethan ensi pyhän aikaan Lämpöinen tervehdys omaltasi”Helsinki 13/9 27 Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Kirjoitan tätä eduskunnan istunnossa, jota tekin ehkä kuuntelette. Kun on siivoja miehiä puhumassa niin voi tässä tervehtää teitä. Mielenkiintoisin kohta kirjeessäsi oli lupaus tulla tänne. Pelkään vain, että lupauksesi horjuu, kun puhuin sinne tulo mahdollisuudesta. Mutta eilisessä kirjeessäni sanoin, etten missään tapauksessa tule ensi pyhäksi. Ja kun se muulloinkin tekee kiusaa eikä talouden vuoksi ole välttämätöntä, kun pojat ovat nyt remmissä. Kun pojat antavat tarkkoja tietoja niin osaan antaa ohjeita täältäkin. Näin ollen lienee sopivin, että tulet jo ensi lauantaina tänne viettämään kotimaista viikkoa. Huoneistoa en tosin saa kalustetuksi ensi pyhäksi vaan voin sinne sen verran kalustoa laittaa, että voimme asustaa siellä. Mutta ilmoita heti tämän saatuasi tuletko, että tiedän laittaa sängyt. Sinun on tuotava lakanat, tyynynpäälliset ja sängynpeitteet. Wiltit lienee paras ostaa täältä. Jos kumminkin jalkasi ovat vielä kipeät ja pelkäät niiden vaivautuvan niin en tietysti vaadi sinua matkalle. Jos tulet niin en käy silloin kotona ennen kuin hopeahäissämme. Tultuasi voimme ostaa sinullekin mitä tarvitset, kesätakkiahan ei nyt enää tarvitse, mutta ostetaan vain ensi kesää varten.”