Kirje 1927-9-21, Helsinki
”Rakas pikku äiti!Tulimme siis onnellisesti Helsinkiin. Minä vain valvoin ja odotin Helsinkiä. Isä oli asemalla vastassa ja toi tulevaan kotiinsa. Täällä oli yllättävä näky, kun isä oli hankkinut hienoja huonekaluja eli kalustoja. Nyt vain on hieman kuntoon laittamista. Vienon huoneen olemme jo pesseet ja tomuttaneet. Huom! äiti tulen ehkä kotiin. Uskotteko, miten iloitsen. Olen aivan sekaisin tästä Helsingistä ja niin uupunut kuin olisin nostanut 100 hl perunoita. Kyllä nämä kalustot ovat ihania. Kerromme Vienon kanssa kunhan saamme aikaa eli minä suullisesti sitten Heikkilässä. Suuri ihana peilikin! Nyt olemme lähdössä päivälliselle Kahmalle. Voi, miten osaa syödä.
Jes huutaa tytöt! Syd. terveiset Kerttunne”