Rakkaimpani! ”Täällä on oikein kauniit ilmat. Rukiit on puitu ja ohrat myöskin, sillä niitä tuli vain kuusi kuormaa. Kaurojakin puitiin jo 36 säkkiä. Kyllä tuntuu hyvältä, kun on pojat, jotka katsovat kaiken perään. Tämä aamu on oikein sumuinen vaan uskomme, ettei tule sadetta niin saataisiin Wensun kaurat puiduksi ja ne ovat tosi kuivia. Sitten on vain kotikaura, jolloin joudutaan apilan kimppuun, joka kuului olevan jo melkoisen valmista. Näin puuhaamme kaikki vaan eihän koskaan ole ollut näin hyvin kaikki. Oma rysky ja oma hyvä traktori ja omat pojat.Minun jalkani eivät rupea kestämään. Luultavasti lähdin liian aikaisin liikkeelle. En ole ollenkaan tohtinut kävellä pitkiä matkoja, sillä sitä sitten niin kovasti pakottaa. Onko Kaino jo isälle kirjoittanut. Woi, kun pitäisin siitä heidän asunnostaan kun se olisi vähän väljempi. Ja uskon, etteivät hekään voisi siitä lähteä pois kuin on niin ystävällinen vaikka kiusaakin se yhdessä asuminen. Kertulla oli maanantaina matematiikka ja sen oli sanottu menneen hyvin. Tänään keskiviikkona on ruotsi. Kirjoitin Kertulle.
Ole levollinen. Kirjoittaissasi pitää kynän varresta kiinni valkosiipinen enkeli, joka kirjoittaa kohtalosi tässä tien mutkassa. Ei pelkoa. Parhaasi olet koettanut. Niin ajattelen isä Sinunkin kohtaloasi. Se on niin määrätty. Mutta koskaan emme saa unohtaa, että kaikki tulee ylhäältä. Nöyrästi Häneen luottaen pitää tehdä työtä. Mooses Israelin kansan johtaja sanoi ”pitääkö minun tästä kalliosta teille vettä ammentaa”. Ja niin todellinen Herran palvelija hän oli, seurasi tätä ylpeyden syntiä rangaistus, ettei Herra päästänyt häntä luvattuun maahan koskaan. Emme koskaan saisi unohtaa, olemme vain välikappale toimittamassa Hänen työtään. Sinulle on määrätty suuri tehtävä. Hän yksin Sinua auttakoon tehtävässäsi. omasi”