Kirje 1928-1-18, Kotona
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Oli niin mukava lukea Katrin koulun alku. Olin aivan mukana ja tuntui niin kuin näkisin, niin elävästi kuvasit kaiken.Täällä on huono keli. Nyt on 17 astetta kylmää ja tuulee. Tuntuu pahalta, kun hirsien ajajille tuli huonot kelit. Eetu oli eilen kuokkimassa tietä, kun kuormat meinasivat kaatua. Sarjaperän hakkaajan sanoivat olevan hyvän, vaan Markkua täytyy muistuttaa. Kalervo teki rautaset koukut tukin ajajille. Hän kun oli kotisarasta ajamassa, niin päätti heti tehdä, että vähävoimaiset pojatkin voivat käsitellä suurtakin puuta. Miehet olivat iloisia, saa nähdä miten ne ovat käytännössä hyviä.
Eikös ole somasta, että Kertun suunnitelmat menivät näin ja hänessäkin on niin ankara yskä, ettei ääni kule ollenkaan. Ei Kerttu saisi varsin näin unehuttaa itseään, ettei muista suojata. On totta, että huoltaa pitää, että löytää nöyryyden, että on Korkeimman johdossa ja omahyväisyys katoaisi. Suuri asia on, että Kerttu on navetassa, mutta hänen terveytensä ei kestä. Hän on nyt sairaamman näköinen kuin karjakko. Suutuin aamulla kuin kertoi, että yöllä kävi ruokkimassa eilen syntynyttä karitsaa. Sanoin minä hävitän joka karitsan, jos sinun pitää näin kylmällä nousta lämpimästä sängystä niiden vuoksi. Tämmöinen on turhaa kunnianhimoa. Jouduin nyt isälle purkamaan tämän, kun se täyttää kokonaan mieleni. Enhän saa sille järkeä päähän. Pistän Kainon kirjeen, että Katri saa sen lukea. Huoneet ovat kylmät, joten palelee tätä kirjoittaessa. Lämpöinen tervehdys omaltasi”
JK Peltoniemen Toivo ja neiti Ahtola ovat menneet kihloihin. Neiti Ahtolan sisko on meijeristi Tarnasen rouva, joten varot mitään sanomasta”