Kirje 1928-1-22, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Eilen sain verokaavakkeet. Oikein pelottaa semmoiset summat nähdä paperilla. Kärelampikin sanoi, että on ikävä, kun ei saada sinulta veroa. Nyt lisääntyy jokaisen veroäyrien luku, kun muutit kirjasi Helsinkiin.Mitä meinaat, jos lähden täältä keskiviikkoaamuna siis sitten torstaita vasten yöllä olen perillä, jos sinä tulet lauantaina niin saan jo kaksi päivää olla Wienon luona. Näin olemme Kertun kanssa suunnitelleet. Kerttu on niin kiintynyt karjaan, että sanoo melkein mahdoton siitä erota vaikka vähäksikään aikaan. Mutta toivon niin sydämestäni hänen pääsevän levähtämään edes pariksi viikoksi. Kursseille hän menee ja aikoo sinne hakea, vaan tämäkin karjakko sanoo, ei Kerttu ole sielläkään kauan. Jos tahdot, etten vielä keskiviikkona lähde niin sähkötä. Kirjoitin nyt Wienolle, että tulen ja Hilmalle, jos tulevat silloin yöllä vastaan. Lopetan siis toivoen näkemiin. Olen rakastunut. omasi
J.K. Ei mitään erikoista kuulu, työt käyvät tahdissa. Sähköt sammuivat illalla ja yhä ollaan pimeydessä.”