Rakkaimpani! Sain sunnuntaina pankista kaksi kirjettäsi, kun palasin Kotkasta. En minä ole siten hermostunut töistänne, että luulisin johdossa olevan vikaa. Luotan siinä suhteessa teihin täydellisesti. Olenpa vakuutettu, että Weikko on hoitanut asiat paremmin kuin Y. olisi voinut hoitaa. Hänen suuri työteho on ollut suuresta merkityksestä, vaikka on ollut pienikin väki. Sitä kyllä ihmettelen, ettei ole tarjolla väkeä. Se on minulle käsittämätöntä, sillä talojen ei luulisi pitämään työväkeä. Kyllä nyt tulee kova aika ainakin Pohjanmaalla. Ei olisi taas hauska maaherrana olla, eikä maanviljelijänä. Tulen ensi pyhänä Ylivieskaan ja myös kotiin näkemään, miten pärjäätte, kun harjoittelijat menivät. Se kellarin valmistus jäi liiaksi syksyyn. ehkei ole niin kylmä, että jäätyisi.— Niitä tämänvuotisia rukiita saa käyttää eläimille, että Kerttu saisi tehdä lehmille imellystä. Eskola, jolla on Oulun läänin paras kaarja kehui sitä. . Jos mylly pyörii, niin pitäkää Iisakkia siellä. Wieno johtelee taitavasti Kainoa. Meillä on muurarit kyökissä joten ruokailun kanssa on niin ja näin. . Yhden aterian olemme ulkona syöneet. Katri on reipas. Waatteita he tarvitsevat uusia. . Wieno sai jo puvun ja Kaino ja Katri palton. Kyllä Kainon paikka on täällä, sillä Wieno ymmärtää hänen sielunelämää. Kyllä hän on merkillinen. Kirjoita hänelle, sillä hän meni eilen noloksi kun oli Wienolle eikä hänelle. Ei hän ole terve, sillä jos väsyy, niin muuttuu aivan luonne ja toiminta. Ei hänestä ole nyt muualle. Vahinko vain, ettei hän hoida itseään. Ei mene lääkärille uudestaan, kun ei ole hoitanut. Nyt hän on taas hyvin reipas. Eilen nolo. Riennän asemalle. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”