Kirje 1928-2-28, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kyllä se näkyy niin olevan, että nyt 25 vuoden taistelun jälkeen kirjoittelet vasta rakkauskirjeitä. Pidän sen onnellisempana ja parempana kuin joutava ja häviävä vaahto ennen koettelemuksia. Kumminkaan en ole oikein varma johtuuko tämä sisäisestä kutsumuksesta vai onko mielesi tehnyt tavallista herkemmiksi vanhimman tyttömme kamppailut, jotka ovat johtaneet ajatukset omiin kokemuksiin ja taisteluihin. Mutta olkoonpa alkusyyt mitkä tahansa niin voimme olla onnellisia, ettei tunne ole sammunut vaan saanut pyhitetyn asteen.Kalervolle kirjoitin talousasioista, joista voitte keskustella. Saa nähdä mitä Säilystä kuuluu. Kävi niin vihaksi se heidän vastaus, etten aluksi ajatellut tehdä tarjousta, vaan jätin sen. —
Wienolle lähetin 2200 mk. Ei hän ole vastannut siihen kirjeeseen, jonka lähetin sinulle tulleen kirjeen johdosta. Saa nähdä mitä sanoo sinulle ja minulle.
Teuvon lähtö tekee aukon. Hyvä kun Y sen ymmärtää. En olisi häntä päästänyt pois ellei Wuolle tulisi. Kirjoitan tätä istunnossa, joten tulee hajanainen.
Etkö tule tänne levähtämään hetkeksi, jolloin voisit teettää tuon puvunkin. Tule Katrin kanssa. Nythän ei ole mitään erikoista, joten Kerttu ja pojat tulevat hyvin toimeen. Tämän levollisempaa aikaa ei sinulla ole. Pidämme oikein hyvästi äitiä, jos saamme tänne. Käväskää herttaisessa saunassa lähtiessänne. Jään odottamaan tuloanne. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”
Rakkaimpani! ”Minulla ei ole muuta asiaa vaan ilmoitan Wienon onnesta, sillä hän kirjoitti niin hyvin lauantaina, ettei vaadittu suullista tenttiä ja saa korkeimman arvosanan. Hän tulee lauantaina tänne ja lueskelee nämä päivät täällä. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”